Mukavaa työnjuhlaa!

Blogin päivitys on vähän jäänyt näin huhtikuussa. Oikeastaan tähän voi löytää kaksi selkeää syytä: Aika on pääosin mennyt noiden jo aiemmin mainittujen graduhaastattelujen sekä muutoin gradun parissa, jolloin iltaisin ei ole jaksanut enää istua tietokoneen ääressä ja kirjoittaa extraa. Lisäksi on ollut mukava touhuta kaikkea muuta: äidin kanssa olemme käyneet ahkerasti kuntosalilla, iltaisin olen lenkkeilyt, jopa elokuviin on taas ehtinyt. Lisäksi olen nähnyt kavereita ja lukenut paljon (esimerkiksi Juha Itkosen mainio Anna minun rakastaan enemmän sekä Pekka Visurin Suomi kylmässä sodassa. Hienoa tekstiä ja analyysia.) Kuukauden sisään olen myös käynyt kaksi kertaa teatterissa. Tuomiokirkossa esitetty Vihan päivät oli kerrassaan koskettava elämys. Hienosti toteutettu ja hienosti kirjoitettu tarina kansalaissodan aikaisista tapahtumista. Viime perjantaina taas kävin katsomassa Teatteri Siperian näytelmän Elämän kerjuu. Tästä saattaapi tulla analyysia Lippuun, joten säästetään jännitystä sinne :) Lisäksi kulttuurielämyksiä tarjosi viime viikolla nautittu Stand up -ilta. Välillä nauroimme vedet silmissä mainioille ja teräville analyyseille uudesta hallituksesta, naisten ja miesten välisistä suhteista sekä EU-kielestä.

Tulevina viikkoina ohjelma jatkunee pitkälti samanlaisena. Mutta nyt haluaisin toivottaa kaikille mukavaa työn juhlaa! Ja nauttikaa myös tulevina viikkoina toivon mukaan aurinkoisesta säästä - nyt jos koska on hyvä aika aloittaa esimerkiksi lenkkeily ;)

Tutkinto

Nytpä olen sitten virallisestikin yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Jippijaijei :)

Luonnollisestikin moisen suorituksen tärkein viesti on se, että oikeasti opintoni ovat melkein päätöksessä. Nyttemmin maisteriksi valmistumisen esteenä on enää Iso-G. Joka tosin pikkuhiljaa muuttuu pikku-g'ksi. Huhtikuulle ja toukokuun alkuun on jo sovittuna haastatteluja. Ja siis loputkin haastattelupyynnöt on vireillä. Viime päiviä onkin leimannut into edetä gradussa (joka ei ole mahdollista ilman näitä haastatteluja, jotka siis muodostavat valmistuessaan aineistoni). Opinnoissa siis kaikki hyvin. Ja kandin papereita voisi vaikka juhlia syömällä pari suklaamunaa. Se taas on minulle pääsiäisessä mukavinta... Mukavaa pääsiäistä kaikille!

Socialists and social democrats

Ecosyn kongressi Varsovassa tuli ja meni. Minulle tämä oli ensimmäinen liittokokous ja täytyy sanoa, että yleisesti ottaen jäi hivenen vaisu ja pettynyt olo. Lähinnä siis siksi, että liittokokouksessa käyty poliittinen keskustelu jäi kovin vaisuksi, tai oikeastaan sille oli varattu niin kovin vähän aikaa! Muun muassa uuteen Policy Paperiin tulleesta ympäristöosiosta ei saatu keskustella ollenkaan! Eikä myöskään yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Kerrassaan kummallista, koska mielestäni tällaiset yhteiset kokoontumiset ovat juuri niitä paikkoja, joissa pitäisi käydä vilkkaita debatteja yhteisen kansainvälisen liikkeemme tulevaisuudesta ja tilasta sekä myös koko unionin tulevaisuuden suunnasta.

Kongressin aikataulut pettivät myös aika pahasti, perjantaina oli kovasti tyhjää aikaa ja käytännössä seisoskelimme käytävillä ja lobbasimme, lauantaina sitten taas istuimme puoli kahteentoista asti yöllä kongressisalissa äänestämässä esimerkiksi sääntömuutoksista ja sunnuntaina yritimme vetää kamalalla kiireelllä kaikki loput asiat läpi, niin ettei muutosesityksiin saanut ottaa puheenvuoroa! Oikeastaan siis muutosesityksillä ei ollut toivoa mennä läpi. No lobbaus on toki tärkeää ja me ainakin onnistuimme siinä sikäli hyvin, että saimme Mariannen varapuheenjohtajistoon. ONNITTELUT MARIANNELLE! Myöskin suhteet eri puolelle Eurooppaa, kuten Kreikkaan, ovat nyt kunnossa delegaatiomme ahkeran työn ansiosta.

No kaiken kaikkiaan oli mukavaa kokea Ecosyn kongressitunnelma ja myös tavata omia eurooppalaisia tuttujaan sekä myös oppia tuntemaan muutamia uusia mukavia ihmisiä. Varsovaa ei lopulta tullut kamalasti nähtyä, mutta onpahan ainakin joku syy mennä uudestaan Puolaan..