Juhlat jatkuu

Kovasti on taas vierähtänyt aikaa kunnon postauksesta. Välissä olen toki oppinut liittämään valmiiksi kirjoittamani tekstin blogiini suoraan (siis Lipun pääkirjoitus, tuotakaan en aikaisemmin osannut tehdä) sekä ehtinyt vinkata Demarinuorten kesäkampanjasta. Mutta muutoin ei ole kyllä blogitekstiä irronut. Kukaan ei halua, että rupean liittämään graduni metodiosioita tänne ;)

Hassu kesä tämä kesä. Minä olen ollut kesätöissä joka kesä vuodesta -96 alkaen. (Tosin en ihan koko kesää vielä tuolloin. Ja toki välissä oli Kanadan vaihtovuosi, jolloin en ollut töissä.) Nyt on ensimmäinen kesä, jonka pyhitän opiskeluille. Opiskelenkin siis ahkerasti viikot. Mutta viikonloput olen saanut pitää vapaana. Oikeastaan minun on ollut pakkokin, koska kuten jo aiemmin kerroin, kesällä riittää juhlia. Mutta tuntuu oudolta herätä aamulla, keittää kahvit ja lukea lehden rauhassa ja sitten aloittaa kirjojen parissa ahertaminen sekä tekstin tuottaminen. Ei kiirettä palvelemaan asiakkaita kaupassa tai näpyttelemään leiritietoja koneelle (molemmat aikaisempia kesätyötehtäviä.) Välillä voi mennä ulos lukemaan tai pitää pieni tauko ja käydä rullaluistelemassa... Odotan kuitenkin jo innolla josko vaikka ensi kesänä saisi edes ihan lyhyen ihka-aidon kesäloman.

Juhlat ne kuitenkin tosissaan vaan jatkuu. Opiskelujen ohella aikaa vie aina seuraavaan valmistautuminen. Tällä hetkellä siis valmistelemme vanhempieni 100-vuotisjuhlia, jotka ovat tulevana viikonloppuna. Minä olen siskojeni kanssa tehnyt juhlissa esitettäväksi vanhempieni "historiikkiä". Se alkaa olla koko lailla valmiina. Huomenna täytyy sopia juhlien juonnot, toimimme yhdessä myös illan seremoniamestareina. Lisäksi pitää hakea juhlapuku pesulasta ja vielä perjantaina käydä koristelemassa juhlapaikka. Kivaa kun on isot juhlat ja saa pukeutua kauniisti! Meillä kaikilla naisilla, äidillä ja siskoillani sekä minulla on muuten vaatetusalaa opiskelevan isosiskoni tekemät puvut!

Joskus myöhemmin saatan paneutua aiheeseen vielä tarkemmin, mutta olen tässä menneinä kuukausina miettinyt paljon näitä juhlia ja vanhempieni ikää. He saivat nimittäin minut lähes täsmälleen 25 vuotta sitten - vain 25-vuotiaina. Minä olin toinen lapsi perheessämme. Olenkin kysynyt itseltäni paljon mitä yhtä kestävää minä olen saavuttanut täyttäessäni nyt tuon 25 vuotta..? Ajankuva on toki eri. Ja muutenkin kysymys on vaikea. Olenhan itse esimerkiksi asunut kaksi vuotta ulkomailla, tätä vanhempani eivät ole tehneet. No näitä asioita saan pohdiskella tässä vielä viikon verran, jos vaikka juhlapuheessa niitä jotenkin sivuaa :)

Älä lyö lyötyä!

Demarinuorten kesäkampanja ”Älä lyö lyötyä” vaatii aktiivisempia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Demarinuoret keräävät kesän aikana nimiä adressiin, joka luovutetaan kampanjan päätteeksi maan hallitukselle.

Adressista voit lukea lisää täältä.

Voit allekirjoittaa adressin täällä.