Socialists and social democrats

Ecosyn kongressi Varsovassa tuli ja meni. Minulle tämä oli ensimmäinen liittokokous ja täytyy sanoa, että yleisesti ottaen jäi hivenen vaisu ja pettynyt olo. Lähinnä siis siksi, että liittokokouksessa käyty poliittinen keskustelu jäi kovin vaisuksi, tai oikeastaan sille oli varattu niin kovin vähän aikaa! Muun muassa uuteen Policy Paperiin tulleesta ympäristöosiosta ei saatu keskustella ollenkaan! Eikä myöskään yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Kerrassaan kummallista, koska mielestäni tällaiset yhteiset kokoontumiset ovat juuri niitä paikkoja, joissa pitäisi käydä vilkkaita debatteja yhteisen kansainvälisen liikkeemme tulevaisuudesta ja tilasta sekä myös koko unionin tulevaisuuden suunnasta.

Kongressin aikataulut pettivät myös aika pahasti, perjantaina oli kovasti tyhjää aikaa ja käytännössä seisoskelimme käytävillä ja lobbasimme, lauantaina sitten taas istuimme puoli kahteentoista asti yöllä kongressisalissa äänestämässä esimerkiksi sääntömuutoksista ja sunnuntaina yritimme vetää kamalalla kiireelllä kaikki loput asiat läpi, niin ettei muutosesityksiin saanut ottaa puheenvuoroa! Oikeastaan siis muutosesityksillä ei ollut toivoa mennä läpi. No lobbaus on toki tärkeää ja me ainakin onnistuimme siinä sikäli hyvin, että saimme Mariannen varapuheenjohtajistoon. ONNITTELUT MARIANNELLE! Myöskin suhteet eri puolelle Eurooppaa, kuten Kreikkaan, ovat nyt kunnossa delegaatiomme ahkeran työn ansiosta.

No kaiken kaikkiaan oli mukavaa kokea Ecosyn kongressitunnelma ja myös tavata omia eurooppalaisia tuttujaan sekä myös oppia tuntemaan muutamia uusia mukavia ihmisiä. Varsovaa ei lopulta tullut kamalasti nähtyä, mutta onpahan ainakin joku syy mennä uudestaan Puolaan..