Ankaraa pohdintaa...

Niin siinä sitten kävi, että Jutta ei lähtenytkään ehdolle puheenjohtajaksi, vaan varapuheenjohtajaksi. Harmillista. Sinänsä ymmärrän Jutan päätöksen, mutta yhdyn kyllä moneen toveriin heidän huolessaan puheenjohtajakilvan kuihtumisesta kahden E:n kisaksi. En vain voi sille mitään, etten näe näiden kahden välisen kisan antavan riittävää uudistusmispotkua puolueelle. Arvostan kylläkin molempia poliitikkoina. Arvostan myös heidän tietotaitoaan ja osaamistaan. Mutta puheenjohtajakilpailuun tarvitaan joku, jolla on erilainen profiili. Ei niin, että Eerolla ja Erkillä olisi samanlainen profiili poliittisesti. Mutta he ovat kuitenkin molemmat olleet osa tämän puolueen johtavaa porukkaa pitkään.. Haluaisin ehdottomasti kisaan mukaan jonkun nuoremman, siltikin kokeneen, mutta kuitenkin sellaisen, joka edustaa uudempaa polvea. Syyttäkää minua myös sukupuolittuneesta ajattelusta, mutta mielelläni näkisin tämän ehdokkaan olevan nainen! Ainakin yhdestä hyvästä mahdollisesta ehdokkaasta olen kuullut puhuttavan. Mikäköhän siinä on, että tuolta Pohjanmaalta tulee niin hyviä, nuoria naisia? Kasvattaakohan kepulandiassa asuminen sisua?

Muutaman toverin kanssa olen kyllä eri mieltä siitä tulisiko Viitasen Pian jatkaa varapuheenjohtajistossa vai ei. Ehdottomasti tulisi. Pia on paitsi ahkera ja tunnollinen, myös kuunteleva poliitikko. Pia tekee sen mitä lupaa ja on eduskunnassa ajanut monia omalle alueelleen tärkeitä asioita eteenpäin.

Oma työnantajani ilmoitti tänään jättävänsä seuraavat eurovaalit väliin. Paikka on vaikea täyttää, arvostetun ja kokeneen mepin korvaaminen ei tule olemaan helppoa. Kuitenkin mielestäni suoraselkäinen teko ilmoittaa luopumisesta jo nyt. Puolueelle jää hyvin aikaa miettiä ehdokasasetteluamme - that is if we want to! Siis toisin sanoen, jos haluamme, meillä on aivan loistavasti aikaa tehdä kova vaalikampanja ja rakentaa kunnon ehdokaslista. Meidänhän tarvitsee vain kiinnostua Eurooppapolitiikasta. Peace of cake?

No eniten itseäni pohdituttaa tällä hetkellä puolueosaston vaihto. Olen tällä hetkellä Tampereen sosialidemokraattisen opiskelijayhdistys Tasyn jäsen. Mutta maisterinpaperit taskussa tekisi mieli pistää käytäntöön oma aikaisempi pyrkimys kannustaa nuoria hajaantumaan "ukkojen" keskelle. Mutta kun en osaa päättää mikä olisi sopiva osasto. Kirjoillahan olen Tampereella, eli kaiketi pitäisi löytää joku tamperelainen osasto. Toisaalta Brysselistä käsin sillä ei taida sinänsä olla niin väliä, joka tapauksessa osallistuminen rajoittuisi sähköpostilistalla keskusteluun... Ankara pohdinta jatkuu...